Typpi

Typpi on tärkeä kasviravinne. Ilmakehässä typpeä on 78 %. Ilmakehän kaasumuotoista typpeä pystyvät hyödyntämään suoraan vain harvat eliöt esim. syanobakteerit eli sinilevät. Kasvit käyttävät kasvuun typen epäorgaanisia muotoja kuten ammoniakkia, nitriittiä ja nitraattia.

Typen kierto (Katso kuva):

• salamoinnista vapautuu ilmakehään nitraatteja (NO₃-), jotka liukenevat sadeveteen ja päätyvät maaperään.
• Mikrobien typensidonta -> Kasvien juurissa elävät typensitojabakteerit ja maaperässä elävät bakteerit muuttavat ilmakehän typpikaasua kasveille käyttökelpoiseen muotoon esim. ammoniumtypeksi (NH4+)
• Nitrifikaatio -> bakteerit muuttavat hapen läsnä ollessa ammoniumtyppeä (NH₄+) nitriiteiksi (NO₂-) ja nitraateiksi (NO₃-).
• Denitrifikaatio -> bakteerit hajottavat hapettomissa oloissa (maaperässä, vesistössä ja sedimentissä) nitraatteja (NO₃-) ja nitriittejä (NO₂-) typpikaasuksi (N₂).
• Typen mineralisaatio -> kuolleiden eliöiden ja eläinten jätteiden hajotessa syntyy ammoniakkia (NH₃), jota hajottajamikrobit pilkkovat edelleen ammoniumtypeksi (NH₄+) palauttaen eliöiden sisältämän typen takaisin kiertoon.

Ihmisen toiminta vaikuttaa typen kiertoon:

• Liikenteestä ja teollisuudesta vapautuu ilmakehään typen oksideja (NOx) ja jätevesien mukana vesistöön pääsee typpiyhdisteitä.
• pelloille lisätään typpilannoitteita, jotka sisältävät nitraatteja ja ammoniumioneja. Kasveilta hyödyntämättä jääneistä ravinteista osa jää maaperään sitoutuneena maahiukkasiin ja osa poistuu pelloilta pintavaluntana ja maaperän huuhtoumana aiheuttaen vesistöissä rehevöitymistä. Noin puolet typen huuhtoumasta on luonnonhuuhtoumaa eikä johdu ihmisen toiminnasta.